The Social Roots of Sexual Violence

In their book, Sexual Citizens: A Landmark Study of Sex, Power, and Assault on Campus, Jennifer S. Hirsch and Shamus Khan seek to understand why campus sexual assault happens and what can be done to prevent it in the future by identifying its social roots. The book approaches sexual assault from an ecological public health perspective, but I think at its core, I think it is also an argument for dismantling power disparities within institutions.

Integrative Governance for Ecological Public Health: An Analysis of ‘Food Policy for Canada’ (2015-2019)

Normatively grounded in the ecological public health paradigm, this paper speaks to the role of public policy in addressing food and nutrition-related health challenges through a critical analysis of the 2019 Food Policy for Canada (FPC). We draw on primary data gathered through a SSHRC-funded Partnership Grant, Food: Locally Embedded, Globally Engaged (FLEdGE). Qualitative research methods include interviews with key stakeholders and policy makers, critical review of national food policy consultation documents, participant observation in government-, industry- and civil society-led conversations about the food policy, as well as an investigation of stakeholder responses to the FPC announcements of 2019. Our analysis focuses on how Canada’s new food policy: adopts an integrative, pan-Canadian approach; explicitly connects health and environmental dimensions of food; augments food security in a systematic way; addresses unique food security and health issues facing Indigenous Peoples; improves the health of food environments, such as those in Canada’s schools; and, meaningfully includes relevant stakeholders in food system governance. Against these expectations, we assert that the Food Policy for Canada does not yet provide an integrative, systems-based approach to addressing food and nutrition-related health issues consistent with the ecological public health approach, despite significant progress made. We conclude by proposing a research agenda for tracking Canada’s food policy implementation and development going forward.

Kansanterveystieteen ekologinen käänne-Kohti ekososiaalista terveysparadigmaa

Ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, maaperän köyhtyminen ja vesistöjen saastuminen ovat esimerkkejä planeetallamme käynnissä olevista ekosysteemien kriiseistä. Näiden ekokriisien on tunnistettu vaikuttavan suoraan ja epäsuorasti, lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä myös ihmiskunnan terveyteen. Ekologinen näkökulma onkin tullut yhä vahvemmin näkyväksi kansainvälisesti myös terveystieteen piirissä. Suomalaiseen kansanterveystieteeseen ja sen sovellusaloihin, kuten terveyden edistämisen politiikkaan, ekologinen näkökulma odottaa kuitenkin kiinnittymistään. Vertailemme tässä artikkelissa terveystieteissä käytettyjä ekologisesti orientoituneita käsitteitä ja näkökulmia. Näitä ovat One Health, EcoHealth, Planetary Health ja Ecological public health. Näiden lisäksi esittelemme muilta tieteenaloilta tutun ekososiaalisen paradigman. Näiden pohjalta hahmottelemme uuden ekososiaalisen terveysparadigman suuntaviivat. Tarkoituksena on lisätä ekologisesti orientoituneiden käsitteiden tunnettuutta Suomessa sekä punnita niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita. Artikkeli perustuu aiempaan kirjallisuuteen, jonka avulla kuvaamme edellä mainittujen käsitteiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Terveystieteiden alalla on käytössä useita ekologisesti orientoituneita käsitteitä, joissa on yhtäläisyyksiä, mutta myös selkeitä eroja. Näiden käsitteiden rajoitteena on, että ne eivät pureudu ekokriisien, ja siten myös ihmisten terveyteen vaikuttaviin juurisyihin, kuten talouskasvun ihanteeseen ja ihmisen tuhoavaan luontosuhteeseen. Hahmottelemamme ekososiaalinen terveysparadigma ottaa huomioon käytössä olevien käsitteiden puutteet. Siinä terveys ymmärretään holistisena kokonaisuutena, ihmisen luontosuhde relationaalisena, ekologiset determinantit keskeisinä kansanterveyden määrittäjinä, ja talouskasvu ekologisten kriisien, niistä aiheutuvien terveyshaittojen sekä terveyden eriarvoisuuden juurisyynä. Esittämämmekin ekososiaalisen terveysparadigman omaksumista vaikuttavamman ekologisen käänteen mahdollistamiseksi niin kansanterveystieteen ajattelussa kuin käytännöissäkin.

Ecological Public Health and Participatory Planning and Assessment Dilemmas: The Case of Water Resources Management

Water is a key driver for socio-economic development, livelihoods and ecosystem integrity. This is reflected in the emergence of unified paradigms such as Integrated Water Resource Management (IWRM) and the weight accorded to it in the Sustainable Development Goals agenda. This paper interrogated the effectiveness of existing participatory planning and assessment models adapted from IWRM model on water quality and public health at community level. The analysis was built around public health ecology perspective and drew useful lessons from critique of basin wide integrated Modeling approaches and existing community participatory models envisaged under Water Users Associations (WUA) in South Africa. We extended the use of political ecology lenses to ecological public health through use of communication for development approaches, to argue that public health risk reduction and resilience building in community water projects require the use of innovative analytical and conceptual lenses that unbundle cognitive biases and failures, as well as, integrate and transform individual and collective agency. The study concludes that the inherent “passive participation” adapted from IWRM model fail to adequately address water quality and public health dimensions in its pillars. Since water quality has direct bearing on disaster risks in public health, building a coherent mitigatory vision requires the adoption of active participatory assessment and planning models that incorporate livelihoods, agency, social learning dynamics and resilience through recognition of communication for development approaches in community empowerment.