Digital morphology analyzers in hematology: a French survey

2020 ◽  
Vol 78 (5) ◽  
pp. 519-526
Author(s):  
Noémie Grimon ◽  
Théo Ceccomarini ◽  
Agnès Maurel-Ribes ◽  
Jean-Baptiste Rieu ◽  
Vincent Mémier ◽  
...  
Keyword(s):  
Digital Morphology

Three-Dimensional Facial Morphometry: From Anthropometry to Digital Morphology

2012 ◽  
pp. 611-624 ◽  
Author(s):  
Chiarella Sforza ◽  
Claudia Dellavia ◽  
Marcio De Menezes ◽  
Riccardo Rosati ◽  
Virgilio F. Ferrario
Keyword(s):  
Three Dimensional ◽  
Digital Morphology

10 years of UK NEQAS digital morphology in haematology

2019 ◽  
Vol 493 ◽  
pp. S314-S315
Author(s):  
B. De La Salle ◽  
J. Sims ◽  
M. Brereton ◽  
J. Burthem
Keyword(s):  
Digital Morphology

scholarly journals ᴍᴀᴛᴛᴀ-rakenteen kognitiivista semantiikkaa

Virittäjä ◽  
2018 ◽  
Vol 122 (3) ◽  
Author(s):  
Markus Hamunen
Keyword(s):  
Semantic Analysis ◽  
Conceptual Structure ◽  
General Level ◽  
Frame Semantics ◽  
States Of Affairs ◽  
Semantic Relationships ◽  
Factors Influencing ◽  
Digital Morphology ◽  
Corpus Data ◽  
The Relationship

Tässä artikkelissa käsitellään mA-infinitiivin abessiivin adjunktikäyttöjen eli MATTA-rakenteen (esim. syömättä, juomatta, nukkumatta) merkityksiä lauseen kokoisissa ilmauksissa murreaineistossa. Aineistona käytetään Lauseopin arkiston (LA) ja Digitaalisen muoto-opin arkiston (DMA) kokoelmia sekä Suomen murteiden sanakirjan (SMS) osien 1–8 sana-artikkeleita. Tutkimus pureutuu muun muassa siihen, 1) millainen kiellon tyyppi adjunktina toimiva infinitiivirakenne yleisesti on ja 2) millaisia adverbiaalisia merkityksiä sille on tulkittavissa. Kysymysten selvittelyyn käytetään korpusaineiston (perinteistä) syntaktis-semanttista analyysia ja kehyssemantiikkaa konstruktiokieliopin sovellusalana. Adverbiaalina MATTA-rakenne kiinnittyy hallitsevan rakenteen ilmaisemaan kehykseen ja sen merkitystulkinnat riippuvat infinitiivirakenteen ja finiittiverbin keskinäisistä suhteista. Tulkintaan vaikuttavia tekijöitä ovat leksikaalinen semantiikka (esim. hyponymia), subjektitulkinnat (sama- tai erisubjektisuus), temporaaliset suhteet (sama- tai eriaikaiset asiaintilat) sekä muut tapahtumien väliset kehyssemanttiset suhteet. Käy ilmi, että Te-infinitiivin instruktiivi (TEN-rakenne, esim. syöden), mA-infinitiivin adessiivi (MALLA-rakenne, esim. syömällä) sekä MATTA-rakenne muodostavat suomen infinitiivijärjestelmässä oman semanttisen ryhmänsä, joka ilmaisee erilaisia myötätapahtumisen merkityksiä, kuten tapaa, keinoa ja oheistekoa, finiittiverbillä kuvatun tapahtuman lisäksi. Ne ovat siis niin kutsuttuja lähikonstruktioita, jotka kuvaavat samoja tavan (väljästi) merkityksiä. Lisäksi MATTA-rakenteen abessiivin käsiterakenteen kompleksisuudesta seuraa se, että rakenteen suhde finiittirakenteeseen voi olla myös väljempi kuin TEN- ja MALLA-rakenteilla.   The cognitive semantics of the MATTA-construction This article deals with the meanings of the mA-infinitive abessive (e.g. syö-mättä ‘without eating’, juo-matta ‘without drinking’, nukku-matta ‘without sleeping’) as an adjunct in phrasal expressions in the light of dialect corpora (MATTA-construction). The data has been gathered from Lauseopin arkisto (LA, Syntax Archive), Digitaalinen Muoto-opin arkisto (DMA, Digital Morphology Archive), and from volumes 1–8 of Suomen murteiden sanakirja (SMS, Dictionary of Finnish dialects). The research concentrates on issues such as 1) what type of negation the adverbial MATTA-construction constitutes on a general level and 2) what adverbial meanings can be inferred from it. To examine these questions, the author has employed the (traditional) syntactic–semantic analysis of the corpus data and Frame Semantics as a branch of Construction Grammar. As an adverbial, the MATTA-structure is conceptually attached to a frame defined by the dominant finite structure, and its meanings depend on the relationship between the finite and the infinite structures. Factors influencing this interpretation are lexical semantics (e.g. hyponymy), subject interpretations (the same or different subjects), temporality (the same or different temporal affinities), and other frame semantic relationships between states of affairs. It becomes apparent that the Te-infinitive instructive (TEN-structure, e.g. syö-den ‘by eating’), the mA-infinitive adessive (MALLA-structure, e.g. syö-mällä ‘by (means of) eating’), and the MATTA-structure constitute a semantic subgroup, i.e. infinitives of manner and means within the Finnish infinitive system. These are associated with divergent meanings of manner. However, the MATTA-structure also carries other meanings of negation due to the complex conceptual structure of the abessive.  

scholarly journals Digital morphology analyzers in hematology: ICSH review and recommendations

2019 ◽  
Author(s):  
Alexander Kratz ◽  
Szu‐hee Lee ◽  
Gina Zini ◽  
Jurgen A. Riedl ◽  
Mina Hur ◽  
...  
Keyword(s):  
Digital Morphology

Digital Morphology in the Chiroptera: The Passive Digital Lock

1993 ◽  
Vol 148 (4) ◽  
pp. 219-227 ◽  
Author(s):  
W.A. Schutt, Jr.
Keyword(s):  
Digital Morphology
Sign in / Sign up

Export Citation Format

Share Document