Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka Suomen ja Unkarin pääministereitä puhutellaan Facebookissa. Tutkimuksen kohteena on se, mitä puhuttelukeinoja kommentoijat käyttävät kahdessa eri tarkoituksessa: toisaalta sympatian tai samaa mieltä olemisen, toisaalta erimielisyyden tai kritiikin ilmaisemisessa. Kahden sukukielen, suomen ja unkarin, puhuttelukeinot ovat samankaltaisia, mutta niiden käytössä on huomattavia eroja esimerkiksi sinuttelun ja teitittelyn yleisyydessä.
Aineistona on viiteen Suomen pääministeri Juha Sipilän ja yhdeksään Unkarin pääministeri Viktor Orbánin vuosina 2015–2017 kirjoittamaan Facebook-päivitykseen tulleita kommentteja. Tarkastelun kohteena on 189 suomenkielistä ja 191 unkarinkielistä puhuttelumuotoa sisältävää kommenttia. Kommentit on jaettu myötäileviin ja vastustaviin ja näitä kahta kommenttityyppiä tarkastellaan kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti pyrkimyksenä selvittää, mitä eroja puhuttelumuodon valinnassa ilmenee. Tutkimuksen teoreettis-metodisena taustana on aiempi sosiopragmaattinen puhuttelututkimus.
Tutkimus osoittaa, että suomessa sinuttelu on hyvin yleistä riippumatta kommentin laadusta, mutta unkarissa sinuttelu on tavallisesti erimielisyyden osoittamisen keino. Tyypillinen kannustavan kommentin kirjoittaja käyttää suomessa sinuttelua ja pääministerin etunimeä, unkarissa teitittelyä, ön-teitittelypronominia ja pääministerin titteliä. Unkarin kielessä puhuteltavan yhteiskunnallinen asema vaikuttaakin puhuttelumuodon valintaan vahvemmin kuin suomessa. Toissijaisena strategiana unkarissa esiintyy jonkin verran myös uudenlaista kunnioittavaa sinuttelua yhdistettynä pääministerin etunimen käyttöön. Suomenkielisen aineiston vastustavissa kommenteissa esiintyy vielä todennäköisemmin sinuttelua kuin myötäilevissä kommenteissa sekä sinä-pronominia ja pääministerin sukunimeä, unkarinkielisessä aineistossa puolestaan sinuttelua, te ’sinä’ -pronominia ja pääministerin etu- tai sukunimeä tai nimenmuunnoksia. Toissijaisena strategiana joissain unkarin vastustavissa kommenteissa hyödynnetään ylikohteliaisuutta ja intentionaalista inkoherenssia.
Aineiston perusteella näyttää siltä, että Facebook-kommenteissa käytetään suomessa etupäässä sinuttelua samoin kuin muissakin internetkeskusteluissa; kommentoijien mielipiteen ilmaisemisessa nominaalisilla puhuttelumuodoilla on tärkeä rooli. Unkarissa taas internetin yleisestä sinuttelupainotteisuudesta huolimatta tärkeimpänä keinona on sinuttelun ja teitittelyn vastakkainasettelu.
How to address a Prime Minister? Forms of address in comments to posts from the Prime Ministers of Finland and Hungary
This article examines how the Prime Ministers of Finland and Hungary are addressed on Facebook. The aim of the study is to investigate which forms of address are used by commentators expressing, on the one hand, sympathy or consent, and on the other, disagreement or criticism. The repertoires of address forms of these two related languages, Finnish and Hungarian, bear many similarities, but the frequency and status of these forms are different.
The data consists of comments on five posts written by Prime Minister of Finland Juha Sipilä and on nine posts written by Prime Minister of Hungary Viktor Orbán between 2015–2017, comprising a total of 189 comments in Finnish and 191 comments in Hungarian, all containing forms of address. The comments have been divided into two types: comments showing sympathy and comments showing disagreement or criticism. These two comment types have been analysed quantitatively and qualitatively aiming to determine how the address practices employed differ from each other. The theoretical background of this study is based upon previously conducted sociopragmatic address research.
The article shows that the use of T forms is very common in Finnish, regardless of the type of comment, but that in Hungarian, T forms are typically used as a linguistic tool to express disagreement. In Finnish, a typical commentator showing sympathy will use T forms and address the Prime Minister by his first name, whereas in Hungarian V forms, the V form pronoun ön, and the title ‘Prime Minister’ are favoured. The social status of the addressee has a stronger effect on the choice of address forms in Hungarian than it does in Finnish. However, some Hungarian comments include a new, respectful type of T form used with the first name of the Prime Minister. In comments expressing disagreement in the Finnish data, writers favour T forms, especially T form pronouns, and the use of the Prime Minister’s surname, whereas in the Hungarian data T forms, the T form pronoun te ‘you’ and the use of the Prime Minister’s first name, surname or nicknames are the most typical address practices.
In conclusion, commentators in the Finnish data seem to use mostly T forms on Facebook, thus imitating address practices common in other online conversations. Instead of the T/V opposition, nominal forms of address play an important role in expressing the commentators’ attitude. In the Hungarian data, despite the prevalence of the T forms in online chats, the most important resource in expressing relation to the Prime Minister seems to be the contrast between the T and V forms, reflecting their significant status in Hungarian.
La modification constitutionnelle de 1987, la reconnaissance du Québec comme société distincte et la dualité linguistique du Canada