scholarly journals En plass for meg? Faglig identitetsbygging i en litterær gruppesamtale

2016 ◽  
Vol 10 (1) ◽  
pp. 1 ◽  
Author(s):  
Aslaug Fodstad Gourvennec
Keyword(s):  
Secondary School ◽  
Literacy Practices ◽  
Meaning Making ◽  
Upper Secondary School ◽  
High Achieving Students ◽  
Wide Range ◽  
Upper Secondary ◽  
Disciplinary Practice ◽  
Public Report ◽  
In The Beginning

Artikkelen søker å bidra til kunnskap om utvikling av fagspesifikk ferdighetsutøvelse, nærmere bestemt om litterær faglighet slik den kommer til uttrykk i meningsskapingen i møtet mellom leser/e og tekst. Slik kunnskap er en forutsetning for å svare på grunnleggende ideer både i Kunnskapsløftet og i Fremtidens skole (NOU2015:8). Artikkelen søker å besvare hvordan tre elever på vei inn i et mer akademisk preget litteraturfag skaper en plass for seg selv og hverandre i den litterære samtalen som faglig praksis. En litterær gruppesamtale mellom tre høytpresterende vg1-elever studeres i lys av James Paul Gees såkalte building tasks (2011). Primært studeres de forbindelsene (connections) elevene skaper i meningsskapingsprosessen. Analysene viser at elevene nærmer seg teksten på ulikt vis og aktiverer erfaringer fra ulike felt. De er engasjerte i samtalen og teksten, tar og gir hverandre plass i det faglige fellesskapet og trer inn i og former faglig identitet og praksis. De utfordringene elevene støter på i samtalen er knyttet til manglende redskaper for å håndtere tolkningsmangfold og teksters motstand, og artikkelen peker både på muligheter og utfordringer for praksis. Nøkkelord: faglig praksis og identitetsbygging, engasjement, litterære samtaler, litteraturundervisningAbstractThis article seeks to contribute to knowledge of the development of disciplinary literacy practices, more specifically, literary disciplinarity – as it emerges in the meaning-making process between reader/s and text. Such knowledge is required in order to respond to fundamental ideas in the Norwegian Curriculum and the Official Public Report about the school of the future (NOU 2015:8). This article seeks to answer how three students entering a more scholarly literature subject than before, make a place for themselves and each other in the literary conversation as a disciplinary practice. By means of James Paul Gee’s building tasks (2011), particularly the connections the students build in their meaning-making process, a literary group conversation among three high achieving students in the beginning of upper secondary school is studied. The analyses reveal that the students approach the text in different ways, activating experiences from different fields. They are engaged in the conversation and the text, take and give each other a place in the disciplinary community, and enter and form the disciplinary practice. The challenges the students encounter during the conversation are connected to a lack of tools to handle the wide range of possible interpretations and the text’s obstacles. Hence, this article points towards both possibilities and challenges in matters of literature education.Keywords: disciplinary practice and identity building, engagement, literary conversations, literature education

scholarly journals Matematiikan parhaiden osaajien siirtyminen toiselle asteelle: koulutusvalinnat ja matematiikan osaamisen kehittyminen

2021 ◽  
Vol 9 (1) ◽  
Author(s):  
Laura Niemi ◽  
Jari Metsämuuronen ◽  
Markku Hannula ◽  
Anu Laine
Keyword(s):  
Secondary School ◽  
Secondary Level ◽  
Upper Secondary School ◽  
Related Factors ◽  
Mathematical Competence ◽  
9Th Grade ◽  
High Achieving Students ◽  
Upper Secondary ◽  
High Achieving ◽  
Upper Secondary Level

Tutkimus on osa pitkittäistutkimusta, jossa samaan ikäluokkaan kuuluvia oppilaita seurattiin perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen koulutuksen loppuun neljällä eri mittauskerralla. Tutkimuksessa käytetään Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen vuosien 2005–2015 aikana keräämää kansallisesti edustavaa tutkimusaineistoa. Tutkimusaineisto käsittää kaikkiaan 3896 oppilasta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan matematiikan parhaita osaajia, joita on yhteensä 292 (7,5 %). Poikien osuus on 64,0 % (n = 187) ja tyttöjen 36,0 % (n = 105). Osaaminen määritetään yhdeksännen vuosiluokan kokeessa menestymisen perusteella. Kansallisten matematiikan kokeiden lisäksi oppilaat ovat vastanneet erilaisiin kyselyihin, joissa heiltä on kerätty tietoa yksilöön, kouluun ja kotitaustaan liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksessa selvitetään näiden tekijöiden yhteyttä toisen asteen koulutusvalintaan ja osaamisen kehittymiseen toisen asteen opintojen aikana. Tulosten analysoinnissa käytettiin päätöspuuanalyysia (DTA) ja regressioanalyysia. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa (60,0 %) yhdeksännen vuosiluokan parhaista osaajista oli parhaita osaajia myös toisen asteen päättyessä ja muiden osaaminen laski hyvien tai keskitason osaajien tasolle. Yksilöön liittyvät tekijät selittävät parhaiten matematiikassa menestymistä myös toisella asteella. Myönteiset asenteet matematiikkaa kohtaan ja vahva matematiikan osaamisen pohja perusopetuksessa luovat edellytyksiä menestyä matematiikassa erinomaisesti toisella asteella. Matematiikan parhaiden osaajien osaamisen taso heikkenee todennäköisemmin, jos oppilas ei mene lukioon tai ei suorita lukiossa vähintään 11 matematiikan kurssia. Yhdeksännen vuosiluokan parhaista osaajista lukioon hakeutuivat todennäköisemmin ne, jotka menestyivät arvosanatiedon perusteella erinomaisesti äidinkielessä. In English The study is part of a longitudinal research. Same students were followed from 3rd grade of primary education to the end of upper secondary level. The data was collected by EDUFI and FINEEC during 2005–2015. The data consists of 3896 students and the target group consists of mathematically high-achieving students. Total number of them is 292 (7,5 %). Definition of high-achieving students is based on success in the mathematics examination of 9th grade.  In addition to math examinations it has been gathered information about students’ individual-, school- and home-related factors. The study examines the relationship between these factors and the choice between upper secondary vocational education and general upper secondary school. The aim is to investigate how high-achieving students’ mathematical competence develop during these studies and which factors are related to development. Decision tree analysis (DTA) and regression analysis were used to analyse the data. The results indicated that 60,0 % of mathematically high-achieving students were also high-achieving students at the end of upper secondary level. The individual-related factors were explanatory factors for mathematical success at the upper secondary level. Positive attitudes towards mathematics and strong mathematical competence in basic education predicted excellent success in mathematics later. The competence of high-achieving student most likely decreased if a student didn’t go to the general upper secondary school or didn’t complete at least 11 mathematics courses. They, who performed excellently in their studies of mother tongue in 9th grade, most likely applied to the general upper secondary school.

scholarly journals Monilukutaito lukion historian opetuksessa

2019 ◽  
Vol 3 (2) ◽  
pp. 2-23
Author(s):  
Sari Sulkunen ◽  
Minna-Riitta Luukka ◽  
Johanna Saario ◽  
Tommi Veistämö
Keyword(s):  
Secondary School ◽  
Literacy Practices ◽  
National Curriculum ◽  
Disciplinary Literacy ◽  
Upper Secondary School ◽  
National Agency ◽  
History Teachers ◽  
History Teaching ◽  
School History ◽  
Upper Secondary

Lukion opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2015) on sisällytetty Monilukutaidot ja media -aihekokonaisuus, jossa monilukutaito määritellään taitoina tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä. Jokaisen opettajan odotetaan opettavan oman tiedonalansa tekstitaitoja, joiden alakohtaisuus pohjaa tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tällä korostetaan eri oppiaineiden sisältötiedon hallinnan lisäksi myös tekstitaitojen kehittymistä kaikissa oppiaineissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisena monilukutaito ja erityisesti tiedonalan tekstitaitojen opetus näyttäytyvät lukion historian opetuksessa. Tutkimuksen aineisto on kerätty suomenkielisten lukioiden historian opettajille suunnatun kyselyn avulla syksyllä 2016, kun nykyiset opetussuunnitelmaperusteet olivat vasta astuneet voimaan. Selvitämme, millaisia tekstejä ja tekstikäytänteitä opettajat sisällyttävät opetukseensa sekä millaisia opettajaryhmiä aineistosta hahmottuu näiden tekijöiden perusteella. Analyysimenetelmänä oli ryhmittelyanalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa monilukutaidon ja historian tekstitaitojen asemasta opetuksessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää historian opetuksen kehittämisessä kohti nykyisten opetussuunnitelmaperusteiden mukaista entistä vahvempaa taitopainotteisuutta.   Multiliteracy in general upper secondary school history teaching Abstract National curriculum for general upper secondary schools (National Agency for Education, 2015) includes a cross-curricular theme 'Multiliteracies and media'. Multiliteracies are defined as an ability to interpret and produce different kinds of texts. Thus, each teacher is expected to teach disciplinary literacy, deriving from knowledge production practices of the field, emphasizing procedural teaching in addition to the content orientation. In this study, we examine what kind of role multiliteracies and disciplinary literacy have in upper secondary school history classrooms. The data consists of a questionnaire data collected in fall 2016 when the current curriculum was new. We study which texts and literacy practices history teachers use and what kinds of teacher profiles can be found in the data. The method of analysis was cluster analysis. The aim is to describe the role of disciplinary literacy in history teaching in order to develop history teaching towards procedural teaching required in the curriculum. Keywords: multiliteracy, disciplinary literacy, history

scholarly journals Matematiikan parhaat osaajat lukion lopussa ja heidän matematiikka-asenteissaan tapahtuneet muutokset

2021 ◽  
Vol 9 (1) ◽  
Author(s):  
Laura Niemi ◽  
Jari Metsämuuronen ◽  
Markku Hannula ◽  
Anu Laine
Keyword(s):  
Secondary School ◽  
Primary Education ◽  
Longitudinal Research ◽  
Secondary Level ◽  
Self Concept ◽  
Upper Secondary School ◽  
High Achieving Students ◽  
Upper Secondary ◽  
High Achieving ◽  
Upper Secondary Level

Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämään pitkittäisaineistoon. Samaan ikäluokkaan kuuluvat oppilaat ovat osallistuneet kansallisiin matematiikan kokeisiin ja matematiikka-asenteita kartoittaviin kyselyihin vuosien 2005–2015 aikana neljällä eri mittauskerralla perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen loppuun. Tutkimusaineiston kokonaisotos käsittää yhteensä 3896 oppilasta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan matematiikassa parhaiten menestyneitä opiskelijoita. Matematiikan parhaiksi osaajiksi määritetään kansalliseen matematiikan kokeeseen osallistuneet lukiolaiset, jotka saivat pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur (n = 146). Ensin tutkimuksessa selvitetään, miten parhaiden osaajien matematiikka-asenteet muuttuivat perusopetuksesta lukion loppuun ja toiseksi, miten opetuksen pedagogiset ratkaisut yläkoulussa ja lukiossa selittävät osaamiseltaan parhaiden tyttöjen ja poikien asenteissa tapahtuneita muutoksia. Selittävien tekijöiden analyysissa käytetään päätöspuuanalyysia (DTA) ja lineaarista regressioanalyysia. Matematiikan parhaiden osaajien matematiikasta pitäminen kasvoi lukio-opintojen aikana, mutta minäkäsitys ja kokemus matematiikan hyödyllisyydestä laskivat. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen asenteissa tapahtuneet muutokset poikkesivat asenteiden yleisestä muutossuunnasta. Parhaiden tyttöjen minäkäsitys kasvoi yläkoulun ja lukion aikana lähes parhaiten menestyneiden poikien tasolle ja tytöt pitivät matematiikasta lukion lopussa poikia enemmän. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen ja poikien asenteiden kehittymistä selittivät erilaiset opetuksen pedagogiset ratkaisut. Molemmilla myönteisiä asenteita vahvistivat yleisesti oppilaskeskeisyyteen, yhteistoiminnallisuuteen ja oppijoiden tarpeiden huomioimiseen liittyvät pedagogiset ratkaisut. In English The study is part of a longitudinal research. Students belonging to the same age group were followed from the third grade of primary education to the end of upper secondary level. The data was collected by EDUFI and FINEEC during 2005–2015. The data consists of 3896 students. The target group consists of mathematically high-achieving students at the end of their studies in upper secondary school. The definition of high-achieving students based on success in matriculation examination of advanced math (n = 146). First we examine how high-achieving students’ attitudes towards mathematics change from primary education to the end of upper secondary level and then how pedagogical solutions in grades 7–9 and in upper secondary level explain boys’ and girls’ changes in attitudes. Decision tree analysis (DTA) and regression analysis were used to analyse the data. The results indicated that high-achieving students liked more mathematics during upper secondary school but self-concept and experience of usefulness of mathematics decreased. The changes of high-achieving girls’ attitudes differed from the general trend of change. High-achieving girls’ self-concept increased almost to the same level than high-achieving boys’ during grades 7–9 and in upper secondary school. Additionally, girls liked mathematics more than boys at the end of upper secondary level. The development of high-achieving girls’ and boys’ attitudes was explained by different pedagogical solutions. Both girls’ and boys’ positive attitudes were generally reinforced by pedagogical solutions related to student-centeredness, cooperative learning and paying attention to students’ needs. Fulltext in Finnish.

scholarly journals Being Able to Stay or Learning to Stay: a Study of Rural Boys’ Educational Orientations and Transitions

2021 ◽  
Author(s):  
Anna-Maria Stenseth ◽  
Unn-Doris K. Bæck
Keyword(s):  
Secondary Education ◽  
Secondary School ◽  
Rural Areas ◽  
Qualitative Interviews ◽  
Geographical Location ◽  
Further Education ◽  
Upper Secondary School ◽  
Upper Secondary Education ◽  
Upper Secondary ◽  
Educational Orientations

AbstractThis study explores the influence of geographical location on young pupils’ educational orientations and their transition from lower to upper secondary school; it pays particular attention to the voices of male youths from a rural area. More specifically, it investigates the interplay between gender and geographical contexts and the significance of these factors in understanding the processes associated with educational orientations. Margaret Archer’s framework is used to analyse how pupils’ agency is constrained and/or enabled by objective structures. The data material consists of qualitative interviews with 18 pupils transitioning from lower to upper secondary school in Norway. Each of the pupils was interviewed twice: first when they were in their last year of lower secondary education, and then during their first year of upper secondary education. The findings show that pupils consider geographical locations when making decisions about further education and work. In addition, they believe that education beyond compulsory schooling benefits their life in the rural areas. However, unlike their urban counterparts, pupils from rural areas appear to have a more constraining transition to upper secondary education. Through the analyses in this article, it becomes clear that both geographical location and gender are key factors for understanding processes connected to education.

Sign in / Sign up

Export Citation Format

Share Document